Vaasan KD osaston paikallissihteerinä olen toiminut parikymmentä vuotta.
Lähdin mukaan kristilliseen politiikkaan 16-vuotiaana.
Tällä hetkellä olen jäsen Pohjanmaan Liiton suomenkielisessä kulttuurilautakunnassa sekä varajäsen kaupungin vammaisneuvostossa ja tarkastuslautakunnassa.
Olen ehdokkaana kevään kunta- ja aluevaaleissa 13.4.2025.
Kymmenen ajatustani hyvinvoivasta Vaasasta ja Pohjanmaasta:
1.Kristillinen ihmiskäsitys
Jokaisen ihmisen tulisi saada kokea, että hänen oman elämänsä kutsuun on mahdollisuus, että hän on tärkeä ja ainutlaatuinen. Jokaisen ihmisarvo on sama.
2.Oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukainen
yhteiskunta on se, joka tarjoaa mahdollisuuksia, kannustaa ja on armollinen, antaen sen toisenkin mahdollisuuden. Yhteiskunta, jossa on myötätuntoa ja ymmärrystä, kuplaantuu ja segregoituu heikommin. Se on meidän kaikkien yhteinen etu.
3.Perhe, yksilö ja yhteisö
Nämä asiat käytännössä näkyvät erityisesti tukena perheille, lapsille ja nuorille, ja kaikkena ennaltaehkäisevänä toimintana ja palveluina, jotka edistävät yksilön turvallista kasvua ja perheiden eheyttä.
Yhteisöllisyyttä kaupungissa ja hyvinvointialueella edistävät myös yhdistykset ja kaikki ruohonjuurityö, joka luo kohtaamisia, ja siten hyvinvointia ja onnellisuutta.
4.Koulua läpi elämän
Tasa-arvoinen koulutus on osa kaupungin ja alueenkin menestystä. Elinikäinen oppiminen, oppisopimukset, ”kisällioppiminen”, ja yrittäjyysajattelu joka kulkee läpi koko koulutussektorin, ovat minusta tärkeää. Koulun tulee olla turvallinen paikka, jossa jokainen saa tarvitsemansa tuen. Myös silloin, kun on oppimisvaikeuksia. Koulujen kevätjuhlissa Suvivirsi saa raikua, se on osa suomalaista kulttuuri-dna:ta.
5.Seniorit
Seniorikansalaisista
ei saa puhua tilasto-ongelmana. Ikäihmisten liikkuvuutta, sosiaalista
hyvinvointia ja mahdollista myöhempääkin kotona asumista, tai yhteisöllistä asumista, ja ikäihmisten perhehoitoa,
tulee tukea. Seniorin tulee päästä helposti palveluiden piiriin myös, kun ne
ovat digitaalisia. On sydämen sivistystä huolehtia yhteiskunnan vanhimmista.
6.Byrokratia
Byrokratia
hyvinvointialueilla ei tuota hyvinvointia. Taloudelliset resurssit tulee ohjata
kansalaisten palveluihin ja hoivaan, ei hallintoon. Puoluetuet
hyvinvointialueella tulee lakkauttaa ja kokouspalkkioita tarkastella. Maakuntaveroon suhtaudun vielä skeptisesti.
7.Kulttuuri ja kirjasto
Säästöpaineet ovat lisänneet kaupungin museoiden ja muun kulttuurielämän näivettämistä viime vuosina. En pidä tätä viisaana. Kulttuuri on kaupungille selkeä vetovoimatekijä. Kulttuuri lisää kansalaisten hyvinvointia. Lähikirjastot tulee säilyttää, vähintäänkin omatoimikirjastoina. Lukeminen on sivistyksen kivijalka ja luo tärkeää henkistä pääomaa.
8. Liike on lääke
Liikkumattomuus tuo mukanaan monia kansanterveystauteja, jotka kuormittavat hyvinvointialueen budjettia. Kuntalaisia tulee kannustaa ja motivoida löytämään oma soveltuva liikuntamuoto, oli se sitten rentouttava kävely, keppijumppa, pyörätuolitanssi tai jopa kilpaurheilu. Päihteettömyys ja terveet elämäntavat tuovat jokaiselle iloa ja elämänhalua. Tämä auttaa tutkitusti myös mielenterveyden haasteissa.
9.Yritykset
Hyvinvoinnin
pohja Vaasassakin ovat yritykset. Ne tarjoavat työtä, luovat kasvua - ja
maksavat kaupungille yhteisöveroja. Työn ja erityisesti yritteliäisyyden
kannustamiseen tulee rohkaista. Kaupungin talouden tasapainottaminen ei onnistu
ilman talouden kasvua, jota yritykset tarjoavat. Fiksu yritys on ympäristötietoinen ja kantaa vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta.
10.Maahanmuuttajat
Työelämä tarjoaa parasta kotoutumista. Siellä oppii parhaiten paikalliset tavat, ja siellä kielen oppiminen on luontevaa. Oppisopimukset (kisällit) ja aiemman koulutuksen päivittäminen Suomen olosuhteisiin olisi tärkeää. Maahanmuuttajataustaisten lasten mahdollisiin oppimisvaikeuksiin tulee puuttua, ja heidän tulee saada kaikki tarvittava tuki. Maahanmuuttajaäideille tulee antaa mahdollisuus suomen- ja/tai ruotsinkielen opiskeluun.
Kommentit
Lähetä kommentti