Luonnos

Siis mitkä pitsisukat!! 😊

Koulussa inhosin biologiantunteja. 

Oppiainetta ei ala-eikä yläasteella onnistuttu tekemään kiinnostavaksi, vaan homma eteni faktojen ulkoalukemisella.

Muistoihini jäi ainoastaan kalojen "preparointi" yläasteella luokassa ilman opettajaa. Se päätyi kammottavaan sotkuun, kun pojat päättivät ottaa kilpailun siitä mihin kohtaa seinää kalojen osaset mäiskähtäisivät parhaiten. 

Pojat joutuivat sittemmin siivoaamaan luokan, mikä oli oikeus ja kohtuus. 

Kunpa silloin olisi ollut käytössä vaikkapa runoilija Heli Laaksosen kasvi- ja eläinoppikirja Luonnos (Otava, 2022). Se voi olla herkistävä, mutta se on myös pedagoginen ja altistaa faktoillekin, mutta kivalla tavalla. 

Viikonvaihteessa olin ihailemassa metsää, jota metsuri oli siivonnut vuosikymmenten metsäisen villielon jälkeen. 

Kannot oli jätetty paikoilleen lahottajia varten. Mustikat ja puolukat kasvoivat alueella runsaina mättäinä rintarinnan. Kyseessä ei ollut avohakkuu, vaan siistiminen ja jatkuvan kasvun toimenpiteet. 

Kaadetun puun tuoksu on hurmaava. 

Pidän puusta materiaalina. Se on pehmeä, mutta luja.  

Metsälenkin jälkeen tutkin kotona liljan muodostamia siemenkotia. Avasin yhden kodan märässä kukkapenkissä, ja siellä oli kaikki siemenet hienossa järjestyksessä - ja rutikuivina. 

Miten uskomattoman hieno luonto osaa ollakaan. En voi kuin ihmetellä. 

PS. Kuva on Teerijärveltä.